tiistai 8. syyskuuta 2015

Sademetsä ja Tyyni valtameri

Olen nukkunut Panamassa viisi yötä. Kaksi niistä keskustassa, kolme täällä sademetsän naapurina. Tuntuu uskomattomalta, että vieressämme elää ja hengittää ihan oikea sademetsä, viidakko. Mekkalasta päätellen siellä eletään ihan täyttä elämää. Itse asumme aika ronskisti ympäristöstään kohoavassa korkeuksia hipovassa kerrostalossa. Katselemme sademetsää ylhäältä päin. Hyvä niin, sen elämä hyönteisineeen ja eläimineen ei yllä meille asti. Tässä asumme kunnes kontti saapuu tarvaroineen ja löydämme sopivan asunnon. Just nyt täällä on hyvä olla. Mutta hei, jos Obama asui tässä samassa paikassa Panaman vierailullaan niin se jo kertoo miten passeli paikka on kyseessä.

En tiedä vielä mitä blogi tuo tullessaan tai mihin keskityn, en tiedä bloggaanko enää huomenna uutta postausta tai edes ensi viikolla. Hetki kerrallaan. Tämä hetki täynnä intoa.

Haluan kirjoittaa, jotta muistaisin. Kaikkein kalleinpani ovat vieneet muistini, muuttaneet ajatukseni seuraavaan ruokaan, leikkiin ja uneen. Just nyt se tuntuu parhaalta. 

(Ei tosin ole tuntunut pitkään aikaan, muuttaminen itsessään oli projekti suoraan helvetistä, niin huonosti me se suunniteltiin tai ei siis suunniteltu, minun kesä meni töissä - se oli mahtavaa, miehen kotona lasten kanssa, me ei olla nukuttu vuoteen, me ollaan riidelty enemmän kuin koskaan, etäännytty valovuosien päähän toisistamme, väsytty. Tyynen valtameren taika on paikallaan.)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti