sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Ruokaviikko

Välillä tuntuu, että koko elämä pyörii ruuan ympärillä. Aina pitää olla valmistamassa lounasta ja illallista ja k-a-u-r-a-p-u-u-r-o-a. Siinä välissä vielä jotain välipalaa. Namibian ja Kenian vuosina vieraannuin täysin kaikista eineksistä ja valmisruuasta enkä siihen oikein kokkikartanon lohikiusausta enempää osannut palata. Olen myös tosi kehno syömään monta kertaa peräkkäin samaa ruokaa ja sitten joskus kun ajattelen, että NYT riittää useammaksi kerraksi niin syömme ruuan varmasti kerralla pois, ahmatit. Kalakasvissyöjä olin 18 vuotta kunnes viime kesänä en enää jaksanut valmistaa montaa eri ruokaa ja aloin syömään lihaa, ihan grillimakkarasta se taisi lähteä. Liha maistui hyvältä ja oli helppo proteiinin lähde. Nykyään en enää tee kuin yhden ruuan, ne syö kenelle maistuu. Ruuanlaitto on yksinkertaistunut, lihan kulutus vähentynyt. Yleisohjeeni itselleni on, että kaksi kertaa viikossa on kasvispäivä, vähintään kerran viikossa on kalapäivä, kerran viikossa kanapäivä ja kolme päivää lihapäiviä.

Tänään on tiistai, blogihistoriani ehkä kaikkien aikojen suunnitelluin postaus on alkamaisillaan. Kerään tähän viikon ajalta (ainakin nyt se on ajatukseni) ruokailumme. Lähinnä sen mitä lapset syö, mies syö arkena kotona vain illallisen ja joskus jotain iltapalaa. Itse en sinnikkään parin vuoden kaurapuuron syömisen jälkeen kykene enää puuroon (ei ole ikinä ollut minulle maistuvaa, mutta jossain vaiheessa se oli helpointa, koska lapset) vaan syön maustamatonta jugurttia pähkinöillä ja hedelmillä usean kahvikupposen voimin. Aamuisin molemmat lapset juo appelsiinimehua, muuten lähes tulkoon vaan vettä. Puurot teen aina maitoon, jotta kalsiumia tulisi jostain joka päivä. Molemmat lapset ovat suhteellisen ennakkoluulottomia syöjiä, kuopus hieman valikoivampi. Kuopus syö sujuvasti sormillaan, mutta sotkee ihan tajuttomasti. Esikoiselle on ihan jumahtanut syötetyksi tulemisen tarve.

Ehkä tämä innostaa minua viikon ruokalistan suunnittelussa ja terveellä polulla pysymisessä, lupaan olla rehellinen.

Maanantaina

aamupalana kaurapuuroa mantelikookosmaidoslla ja hedelmäsoseella
sekalainen joukko erilaista naposteltavaa leikkitreffikylässä
lounaaksi kanadalaiseen tapaan mac&cheese edelleen leikkitreffikylässä
välipalaksi sunnuntaina viikon kaurapuurojämistä tehtyjä rieskoja voilla, juustolla ja kurkulla sekä minirusinarasiat
illalliseksi pastaa sitruunakylmäsavulohella
iltapalaksi kaurapuuroa mantelimaidolla ja omenasoseella sekä vaniljajogurtit


Tiistaina

aamupalana kaurapuuroa riisimaidolla ja hedelmäsoseella
mandariini ja muutama leipätikku aamupäivän aikana uimassa
lounaaksi eilisen illallisen rippeet pastasta
välipalana banaani
illalliseksi riisiä, kalaa, parsakaalia, kesäkurpitsaa ja porkkanoita
iltapalaksi kaurapuuroa riisimaidolla ja hedelmäsoseella sekä vaniljajugurtit





 Keskiviikkona

aamupalana kaurapuuroa riisimaidolla ja hedelmäsoseella
lounaaksi eilisen illallisen jämät riisistä, kesäkurpitsasta, parsakaalista ja porkkanasta pannulla paistettuna, lisäsin kaksi kananmunaa joukkoon, maistui.
välipalana banaanit molemmille
illalliseksi kasviskeittoa, kaikenlaista paikallista juuresta (en tiedä nimiä tai tunnista kasveja), vihreitä linssejä ja kookosmaitoa
iltapalana kaurapuuroa mantelimaidolla ja omenasoseella




Torstaina

aamupalana kaurapuuroa mantelimaidolla ja omenasoseella
lounaaksi eilistä kasviskeittoa
välipalana leipää ja banaania
illalliseksi kodinhoitajan tekemiä tortilloita ja kanaa sekä avokadoa, tomaattisalsaa, salaattia, kermaviiliä ja mangohabaneroaiolia, kaikki söi hymyssä suin
iltapalaksi kaurapuuroa mantelimaidolla ja omenasoseella


Perjantai

aamupalana kaurapuuroa mantelimaidolla ja omenasoseella
lounaaksi pasta bolognese (tunnen suurta ylpeyttä, että viikon eka liha tulee vasta perjantaina)
välipalana mangoa, vesimelonia, mandariinia ja vieraiden tuomia keksejä
illalliseksi itse tehtyä pitsaa bolognese-kastikkeen jämillä ja sinihomejuustolla sekä puolet sipulilla, paprikalla ja kesäkurpitsalla
iltapalaksi puuroa mantelimaidolla ja omenasoseella



Lauantaina

aamupalana kaurapuuroa cashew -ja mantelimaidolla ja omenasoseella
lounaaksi taas pasta bolognesea lapsille (kaveriperhe tuli kylään ja halusin mennä "varmalla nakilla" lasten lounaan suhteen), me aikuiset grillasimme päiväuniajan koittaessa
välipalaksi suklaakakkua
illalliseksi pasta bolognesea lounaalta ja pitsaa pe-illalta
iltapalaksi puuroa cashew -ja mantelimaidolla ja omenasoseella


Sunnuntaina

aamupalana kaurapuuroa cashew -ja mantelimaidolla ja omenasoseella
lounaaksi grillattua kanaa ja patonkia (kana oli aamun kauppareissulta valmiina ostettu, yllättävän hyvää)
välipalana eväsleivät uima-altaalla
illalliseksi grillasimme juustoquesadilla, kasviksia vartaassa sekä jonkinlaiset naudan pihvit, jälkkärinä suklaakakkua
iltapalaksi puuroa cashew -ja mantelimaidolla ja omenasoseella


Ruokaviikko oli sikäli erikoinen, että söimme todella vähän salaattia eikä yhtäään perunaa. Vain lauantaina tein salaattia lounaalle. Yleensä salaattia on joka illallisella. Erkoista, hyvää erikoista oli myös, että esikoinen on syönyt lähes koko viikon itse kaiken muun paitsi puurot ja vielä ihan pyytämättä. Syömme aika säännöllisesti aina samoihin aikoihin. Nyt esikoisen kolmen kuukauden kesäloman aikana (vielä 3 viikkoa jäljellä) olemme alkaneet heräämään hiukan myöhemmin. Ennen olimme hereillä aina kuudelta, nyt usein vasta seitsemältä, aamiaisella olemme viimeistään kahdeksalta. Kahteentoista mennessä olisi hyvä olla lounaalla. Välipalaa päikkäreiden jälkeen 15-16.00 välillä, illallinen 17.30-18.30 ja iltapala seitsemältä. Kahtena iltana viikossa jalkapalloharkat myöhästyttää illallista. Illallisen ja iltapalan välillä on monesti vain vajaa tunti, se aika mikä menee illallissotkujen siivoukseen ja kylpyyn.

Panamassa leipä on lähes jäänyt pois, en tiedä oikein että missä välissä sitä ehtisi enää syödä. Leipää tulee syötyä lähinnä vain jos tarvitsemme eväät jonnekin.


Juomme pitkin päivää vettä. Juomme ihan hanavettä, joka kiertää jääkaapisssa sijaitsevan suodattimen kautta. Esikoinen osaa jo itse hakea vetensä, kuopus ei ihan vielä (onneksi) ylety vesiautomaattiin. Kuopus sitten huutelee automaatin edessä kunnes saa vetensä. Jos puuro ei maistu pyrin muistamaan antamaan juustoa tai jugurttia.

Teen usein ruokaa fiiilispohjalta, en usein tiedä aloittaessanikaan vielä mitä haluan saada aikaiseksi. Yksinkertainen on hyvää.






2 kommenttia:

  1. Nam. Ihanan terveellistä ja monipuolista. Mä olen tosi laiska ruuanlaittaja ja en tiedä miten kauan menee ennen kuin kyllästyn täkäläisen take away -tarjonnan hyödyntämiseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se unohtuikin mainita, että me asumme vielä niin syrjässä. Isosta citysta meidät erottaa Panaman kanavan ylittävä silta ka liikenneruuhkat. Täällä ei ole kuin pari hassua ruokapaikkaa eikä mitään vaikka kotiinkuljetuksella. Tykkään syödä ulkona ja Panamassa on runsaasti tarjontaa, me vaan asutaan kaikesta kaukana ja sitten kummasti 1,5v ja 3,5v vähentää halua mennä ulos syömään :)

      Poista