torstai 5. toukokuuta 2016

Elämä on

Haluaisin kirjoittaa ja kertoa riisistä. Riisi ei ole vain riisiä täällä.

Haluaisin kirjata ajatuksiani juoksemisesta.

Haluaisin hieman fiilistellä tulevaa lomaa Suomessa.

Olen viime aikoina löytänyt itseni juttelemasta mieheni kanssa siitä josko kuopus olisi valmis aamupäiviin koulussa.

Arki on heittänyt taas aikamoisen häränpyllyn, kun olemme ilman kodinhoitajaa. Tällä viikolla ei oikein voi hoitaa mitään asioita, jotka vaativat asuinalueeltamme poistumista. Ei kauppareissuja taikka harrastuksia kuopuksen kanssa. Liikenne on niin arvaamaton, että en millään voi olla varma että ehtisin esikoisen kotiintuloajaksi kotia. Päikkäriajan jälkeen on taas myöhäistä ellei halua istua autossa ruuhkassa paria tuntia kotimatkalla.

Olen ottanut jokseenkin vakavasti tämän, pyykännyt ja siivonnut lattioita, jääkaappi on täynnä jo valmistettua ruokaa. En ikinä malta valmistautua arkeen kokkaamalla etukäteen, nyt on iskenyt innostus. Vapauttavaa olla yksin kotona, mutta käytännön asiat ovat kyllä mutkistuneet nyt niin paljon, että toivon pian löytäväni uuden kodinhoitajan. Tällä kertaa parilla päivällä viikossa.

Ihmiset ympärillä ovat muuttamassa, lomalla tai poissa. Yksi tärkeäksi muodostunut naapuri palaa kuukauden lomaltaan viikonloppuna. Toinen lähti juuri kuukaudeksi pois. Heinäkuussa moni lähtee lomalle tai muuttaa pois. Ekspaattielämän kiertokulkua.

Mielessä pyörii paljon kaikenlaista. Mutta aikaa on rajallisesti istua alas. Iltaisin ei malta edes istua, tapahtuu vain sellainen täysrojahtaminen sohvalle tai sänkyy. Elämä on.








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti