torstai 9. helmikuuta 2017

Arjen otteessa

Pian jo kaksi viikkoa sitten loukkaantuneena juostu duathlon on pakottanut lepäämään. En ole käynyt urheilemassa aamuisin, olen vain pitänyt omat pilatestuntini. Ja voi sentään, miten se saa minut laiskistumaan. Toki viime viikko meni pitkälle jalka koholla kylmäpakkauksiin käärittynä, mutta ei ole oikein huvittanut mikään muu kuin vaakatasossa makaaminen. 

Kun on tottunut aamuisin hikiliikuntaan ja sen herättävään vaikutukseen niin ilman sitä tuntuu kuin mistään ei saisi kiinni kunnolla. Energiataso on ihan nollassa. Onneksi on tämä arjen sekamelska, lasten koulut ja kaiken maailman tapahtumien muistaminen ja osittain järjestäminen. 

Maanantaina olisin tahtonut jäädä vain peiton alle ja taisin sinne palatakin, kun lapset oli saatettu kouluun. Tiistain ja tämän aamun olen onneksi aloittanut pilatestuntien ohjaamisella, mutta voi kun sitä mieli ja ruumis kaipaa kovin hikoilemaan, runsain mitoin ja täysillä tehoilla. Tiedän, että nyt ei auta kuin pitää maltti mukana tai tehdä jotain muuta kuten pyöräillä tai uida. Mutta kun ei huvita ne. 

Tämä viikko on onneksi mukavan rauhallinen, ei ole mitään arkea järisyttävää tiedossa. Ensi viikolla onkin sitten kaikenlaista. Maanantain aloitan emännöimällä kokkikerhoa, pitäisi vielä päättää että mitä ruokaa teemme. Jokaisen tulisi tuoda oman maansa ruokakulttuuria esiin. Itse olen valinnut teemaksi lähellä tuotetun, tuoreista raaka-aineista valmistetun ja terveellisen ruuan. Perisuomalaista edustanee vain leivän valmistaminen. Alkupalaksi jonkinlainen kikhernesalaatti, pääruuaksi lämmin salaatti kalalla ehkä ja  jälkkäriksi jotain raakakakkumaailmasta. Ihan kuulkaas jännittää. Yleensä valmistamme lihapitoisia ja suhteellisen raskaita ruokia. 

Ensi viikolla molemmat pojat lähtevät myös luokkaretkelle. Mun pieni pallerokin. Tosin retki kestää vain kolme tuntia. Ensi viikolla lähden myös hieman lomalle omasta elostani. "Break from your life" niin kuin olemme sen kamujen kanssa nimenneet. Viikonloppu lähikylän joogaretriitissä. Metsän keskellä, mutta kävelymatkan päässä rannalta. En tiedä kumpi on parempaa, odottaa ja suunnitella viikonloppua vai sitten se ihan itse viikonloppu. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti